Tiedättekö, mikä on ärsyttävää? Se, että kameran USB-kaapeli on hukassa ja istuu mökillä sellaisen koneen ääressä, jossa ei ole muistikortin nielevää aukkoa. Kamerassa olisi monta kuvaa, jotka pitäisi saada siirrettyä koneelle, eikä kotimatka ole lähipäivinä mielessä. Sitten kun viimein saa, lähellä sulamispistettä, raahattua itsensä 15 km:n päähän kauppaan, on kaapeleita myyvä liike tietysti jo kiinni! Lomalainen kun ei muista, että jotkut noudattavat jonkinlaisia aikatauluja... No, pääsinpähän viimein muistikorttiaukollisen koneen ääreen ja siirtokaapelikin on nyt ostettu.

Kirjanostolakosta huolimatta hyllyyni livahti tällainen ihana kirja:

En tiedä, mikä romantiikanpuuska minut on vallanut, kun olen niin rakastunut kaikenlaisiin pitseihin. En voinut vastustaa Pitsikirjan ihania kuvia ja ideoita. Kirjan tekijällä on muuten oma blogikin, johon löytyy linkki tuolta sivupalkista. Sekin täynnä ihanuuksia. Tässä pitsipuuskassa tuli viimein valmiiksi jo aikaa sitten aloittamani liina, jonka malli on poimittu äidin vanhasta käsityökirjasta. Virkkasin kalalangasta kohtuullisen pienellä koukulla. Ensimmäiseksi pitsiliinaksi mielestäni onnistui ihan hyvin.

Huomaan olevani sellainen käsityöläinen, jolla on aina vähintään viisi työtä kesken (ja lisäksi kaappeja siivotessa löytyy aina muutama lisää). Jokin vimma saa sitten tarttumaan johonkin ja saattamaan sen valmiiksi. Joskus jotain toki tulee kerrallakin valmiiksi, mutta aika moni työ jää roikkumaan pitkäksi aikaa. Tässäpä vilahdus tekeillä olevasta päiväpeitteestä ja siihen tulossa olevista kirjomuksista. Tunnistatteko huoneentauluajatukset? Tätä työtä en muuten edes yritä tehdä äkkiä valmiiksi. Siitä tulee paras, kun tekee hitaasti ja mietiskellen.

Vielä yksi aiheeseen sopiva, pitkään suunnitteilla ollut keskeneräinen kokeilu. Tästä lisää myöhemmin, mutta saa yrittää arvata, mikä tästä on tulossa! :)