Nappeja on kertynyt. Isoimmat tästä vielä puuttuvat.

Nappirasian aarteista olen pitkään haaveillut tekeväni korun. Punaisen. Ensin ajattelin tehdä kuminauhaversion, joka olisi kohtuu kaulanmyötäinen. Sitten näin siskon ostaman korun ja tiesin, että juuri sellaisen minäkin haluan! Kaivelin aarrelaatikkoani, järjestelin, pujottelin siimaan ja unelmien koru on valmis!

Vielä puuttuu siiman päitten yhdistäminen. Teen sen heti, kun korutarviketilaukseni kolahtaa postilootaan.

Kaupunkimatkalla ostin ihanan uuden kirjan: Raija Puukko, Marjo Koivumäki ja Satu Konttinen; Anna hyvän kiertää. Ekoaarteet omin käsin. Taustalla näkyvä sininen kassi on ompelukseni kolmannelta luokalta, hirmuisen monen vuoden takaa siis! Se on lempikassini, uskollinen palvelija, niin kestävää kangasta, ettei lopu varmaan koskaan.

Mikähän koru se kirjasta löytyikään...?