Näin Isoäidin aikaan -verkkokaupassa suloisen matonkuteista virkatun pikkutytön kassin. Pitihän siitä kokeilla omaa versiota. Kierrätyskeskuksesta oli tarttunut mukaan muutama kerä kudetta, ja siitä syntyi tämä Ymmyrkäinen. Kaksi pyörylää ja niiden väliin kapea kaitale. Pyörylöitten keskellä olevien reikien peitoksi vielä napit.

Kaipaisi kenties vielä vuorta, että olisi käyttökelpoinen. Ehkäpä seuraavaan, tuotekehitellympään versioon?

Alunperin kuderullat ostin tätä varten:

Vähän makua siitä, mitä tulossa on: pitsiliinamatto. Muutama kierros vielä puuttuu, mutta olen jo repinyt kaikki resuiset ja pari ehjääkin valkoista lakanaani. Vielä jostain pitäisi löytää materiaalia, koska nuo kierrätyskeskuksen rullat eivät olleet aivan puhtaanvalkoisia. En osannut arvata, miten paljon kudetta menee tuollaiseen mattoon. Onneksi eräs ompelupiiriläinen lupasi tuoda oman, käyttämättä jääneen lakanansa. Toivottavasti piakkoin voin sitten esitellä maton kokonaisena!