Kummityttö täytti kaksi vuotta. Lahjaksi päätin surauttaa pitsiliinamekon numero kolme. Ruskea sametti oli jo lopussa, mutta koska joulu alkaa ovella kolkutella, väriksi sopii vallan mainiosti punainen. Hiukan kapeahko oli materiaaliksi ostamani samettiverho, mutta juuri ja juuri sain pikkumekon siitä leikattua. Keskelle laitoin kierrätyksestä löytämäni nypläyspitsin. Olkapäät näyttävät kuvassa olevan aivan eri tasolla, mutta kyllä ne oikeasti ovat samoilla kohdin.

Huikeaa, että tuollaista pitsiä löytää jostain pilkkahinnalla. Siinä on muutama nypylänlyönti tarvittu, että tuo on saatu aikaan. Pienet epätasaisuudet vain tuovat lisää... nyt en löydä oikeaa sanaa, mutta hieno tuo pitsi joka tapauksessa on! Laitan tähän vielä kuvan lähempää.

Seuraava uusi käsityöalanvaltaus on minulla nypläys. Sitä olen jo pitempään suunnitellut, mutta toistaiseksi se on jäänyt. Kansalaisopiston nypläyspiirit ovat osuneet sellaiselle illalle, ettei ole sopinut aikatauluihin. Mutta sitten joskus...