Oikein aurinkoista ja onnellista kesää kaikille! Toivottaa Neiti Kesäheinä

Käsillä pitää kuitenkin koko ajan olla jotain tekeillä. Sisko tarvitsi päivitystä vanhaan juhlamekkoon. Hihatin on oiva juhlamekon komistus.

Mallin muokkailin Novitan kevät 2009 -lehdestä. Lankana Novitan Miami.

Talvi tulee taas kesän jälkeen, joten pianonsoiton opettajalle kiitokseksi menneet revontulitossut ovat kai tarpeelliset.

Ensimmäinen itikka on pyöräretkellä nielaistu. Se on varma kesän merkki!

Virkkuukoukku alkaa houkutella kesän lähestyessä jostain syystä aina enemmän kuin muut työvälineet. Isoäidin tyyliin -tyynyn ohje on Novitan kesä 2009 -lehdestä. Tulevan kesän helteisiin toivottavasti valmistuu uusi pitsitunika. Aurinkomatto kuuluu mökin vessan uuteen sisustussuunnitelmaan, ja kurssikäsityönä mainio pitsiliina odottelee seuraavia luentoja.

Pajunkissa valkoinen

silkinhieno, pehmoinen

kevätpäivään aukenee,

aurinko kun hymyilee.

(Kukkien ohjeita esim. täällä.)

Jostain syystä tätä piti purkaa vähän väliä. Oli varmaan niin yksinkertainen malli ja pitkään piti tehdä vain yhtä ja samaa. Keskittyminen silloin helposti herpaantuu, eikä lopputuloskaan ole oikein tyydyttävä. Mihin kaapin pohjalle päätyneekään?

Enkelilläkin on jo pää ja siivet. Tämän tekemiseen en kyllästy purkamisista huolimatta.

Lähempi tarkastelu osoittaa, että aloittelijan työstä on kysymys, mutta onneksi tauluja ei yleensä katsota kovin läheltä... Silmätkin näyttävät kauempaa aivan silmiltä.

Mallina on täällä näkyvän ruskean mekon kaava hieman lyhennettynä. Materiaaliksi saksin kierrätyskeskuksesta mukaan tarttuneen vakosamettipaitapuseron, jonka nappilista päätyi takakappaleelle.

Etukappaletta koristaa neidin luonnekumppani.

Toiseksi surautin neultatyynyn tämän vauvamakuupussin päällisen jämistä. Sisuksen täytin mökin kuiva-ainekaapista löytyneillä ikivanhoilla korppujauhoilla.

Päässä surisee vielä vaikka mitä suunnitelmia ompelukoneen varalle, räystäistä tippuu vesi ja lumihanget hupenevat silmissä. Kevät on siis tullut!

Ai niin, muistinpa, etten ole vielä kertonut saamastani tunnustuksesta. Kiitos siitä Jaanalle!

Tähän tunnustukseen liittyi kysymyksiä:

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Kirjoitan käsitöistä, rakkaasta harrastuksesta. Joskus sekaan eksyy jotain muutakin.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Ei tässä ole tarkoituskaan olla mitään kovin erityistä.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Halusin saada itselleni paikan, johon tallentuisivat uudestaan heränneen käsityöinnostuksen tuotteet. Lisäksi olin saanut niin paljon innoitusta toisten blogeja lukiessani, että halusin mahdollisesti itse olla tuottamassa samanlaista innostusta muille.

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Kaikenlaistahan sitä voisi haluta... Ulkoasusta voisi vaikka aloittaa. Olen kuitenkin päättänyt olla tyytyväinen tähän sellaisena kuin se on.

Tunnustusta pitäisi jakaa eteepäin, mutta tämä on jo näyttänyt melko ahkerasti kiertäneen minua erityisesti miellyttävissä blogeissa. Niinpä jätän tunnustuksen nyt jakamatta.

Malli: Pellervon kalenteri muistaakseni vuodelta 2009.

Lanka: Novitan Nalle.

Huomaa kyllä, että edellisestä kirjoneuleesta on aikaa... Pohja yllättävän tasapilkkuinen.

Koska pikkusisko on niin kiltti, että neuloo minulle hienon palmikkoslipoverin, kai minun pitää jotenkin se hyvittää. Isoäidinneliöitä yhdelle tärkeälle ihmiselle. Lämmittävät toivottavasti peittona joskus siskon sydäntäkin.

Uusin nypläystyö on aloitettu. Kuten kuvasta näkyy, nypylöitä on hirmuisesti (osa siis pyyheliinojen alla piilossa): 98 paria.

Suojelusenkelin tekeminen lämmittää aivot sopivaksi vaikka miten vaikeaan ajatteluun!

Pupusta piti tulla laukku, mutta toistaiseksi se hoitelee neulatyynyn virkaa.

Laanalanka on kaunis yksityiskohta.

Siihenhän se sopii, lapsuuskuvan alle.

...opiskellut...

...tutkinut ja kirjoittanut...

...virkannut isoäidinaikaisia...

...nyplännyt loppuun kolmannen liinani...

...ja käynyt välillä töissä sekä nauttinut luonnon järjestämästä punttisalista.

Talvi hidastaa ajatukset ja tekemisen tahdin. Tähän vuodenaikaan sopivat kaikkein parhaiten hitaasti etenevät käsityöt, kuten nypläys tai vähän isompien töiden virkkaaminen. Mikseivätpä myös melkein 20 vuoden tauon jälkeen alkaneet pianotunnit ja niihin liittyvä haave tulevasta elämänsuunnan muutoksesta.

Jostain syystä nyt on mukavinta antaa ompelukoneen seistä pöydällä hiljaa ja odotella rauhassa innostuneempaa aikaa. Husqwarnan pärinä ei sovi tähän paukkupakkasten ja lumihankien aikaan. Sen sijaan Palmgrenin Kevätyö tai Pergolesin iki-ihana aaria Se tu m'ami kyllä.

Nypläysalusta on itse tehty sellaisesta sinisestä styroksin kaltaisesta levystä, jonka nimeä en nyt muista. Liinojen nypläämiseen se on aivan kelvollinen.

Nypläystyynyä en vielä omista, mutta hakusessa on. Jos siis tiedät, että jollakulla on myynnissä nypläystyyny tai nypylöitä tai molempia, ilmoitathan minulle!

Laukun koristeluun käytin aivan vahingossa liinan, jonka reunassa on nyplättyä pitsiä. En vain tällaisena aloittelijana tunnistanut, että se on nyplätty... Kyllähän se lähemmin tarkasteltuna sitä tosiaan on, jonkun omin käsin tekemä eikä mikään tehtaan tuote. No, sitä paremmin se sopii nypläystyynyn suojavaatteen koristeeksi!

Toinen suojavaatetus valmistui jo vähän aikaa sitten. Äiti tarvitsi ranteenlämmittimet.

Lankana on luonnonvalkoinen Nalle. Palmikkomallin nappasin jostain Suuresta Käsityölehdestä, jonka numeroa en enää muista. Oli tosi yksinkertainen ja kaunis.

Siltä varalta, että joku innostuu tästä palmikosta, jaan ohjeen tässä:

1. Ota kolme silmukkaa neulomatta oikeanpuoleiselle puikolle.
2. Vedä oikeanpuoleisin silmukka kahden muun yli.
3. Siirrä jäljelle jäävät kaksi silmukkaa takaisin vasemmanpuoleiselle puikolle.
4. Neulo 1 o, langankierto, 1 o.
5. Toista joka kolmas kerros.

Muokkaus 21.1.2011: Tänään ilmestyi uusin Novita-lehti. Siinäpä näytti olevan ohje melkeinpä samanlaisille rannekkeille! :) Minä ehdin vähän ennemmin...